keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Lunta tulvillaan


   

Loskan saapumisen kunniaksi lumisia kuvia.
Miksei tällästä voinu olla jouluna? 
Vuodenajat tuntuu liikkuvan aina kuukaudella eteenpäin.

Katon ikkunasta ulos,
ja vaikka on valosaa,
Taivas on tasanen kangas ja se masentaa.
Aika kummallista,mutta tuntuu kuin olis ahtaassa paikassa.

tiistai 26. tammikuuta 2016

harmaata


Autuus tukkii luovuuden väyliä.
Ajatukset poukkoilee,
kädet jähmettyy.
Haluaisin kokeilla kaikkea,
mutten tiedä mistä alottaa.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Pari rakkausjuttuu


Tän vuoden yks lupaus oli kokeilla ja löytää uusia reseptejä.
Oon aina tykänny thairuoasta ja tästä tokasta kokeilusta tuli heti ihan lemppari.
Keittoon tuli oman maun mukaan:
- parsakaalia
- paprikaa
- porkkanaa
- chiliä
- kanaa
- kookosmaitoa 
- tom yam tahnaa
- vettä
- ihan vähän limen mehua ja kalakastiketta

(En mitannu mitään, kun harrastan vaan välimaistelua ja sen mukaan lisäilen kaikkea.)
Superhelppo ja nopee! 
Pakastevihannekset ja -wokit jää nyt kyllä ehdottomasti pois.


Toinen juttu, mikä on ihan pakko jakaa, on TÄÄ joogatyyppi.
Ihana.
En tosissaan oo mikää jumppavideoiden kattoja, mut nää veti mukaansa.

torstai 7. tammikuuta 2016

Arki



Tänään alko arki.
Parin tunnin yöunet vaati tavallista enemmän kahvia.
Sain jouluna uudet kauniit kupitkin.

Ostin alesta pitkään mielessä olleen takin.
Eikä ollu edes kylmä, vaikka oven takana ootti pahimmat pakkaset vuosiin.

Toisaalta,
 nyt mulla on jalassa kahet housut, kahet villasukat ja päällä viltti.
Vilukissan vikaa?

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mun koti on ihana pieni turvapaikka. 
Pehmeä, lämmin, hämärä.
Tänne ei mahdu ruokapöytäkään, muttei se haittaa.
Paitsi kun on ihania ruokavieraita.

Kerran oli sellanen ilta, että piti saada romanttinen pöytäkattaus.
Asetin viltin keskelle huonetta, sen päälle pienen jakkaran ja viereen istumatyynyt.
Jakkaralle hädintuskin mahtui kaksi lautasta, muttei se haitannut.
Ilta oli täydellinen.
Sain perinteisen tuliaisen, mutta myös jotain tärkeempää:
tuttuja suudelmia, joissa oli ensikerran tuntu.

tiistai 5. tammikuuta 2016

hetkiä, 2015


Vuosi 2015 oli vuoristorataa.

Viimeset kolme vuotta on ollu täynnä kasvukipuja ja ittensä ettimistä.
Oon tehny huonoja valintoja, pettyny itteeni monesti ja pyöriny negatiivisissa fiiliksissä.
Unohdin hyvät hetket nopeesti, vaikka ne ansaitsis paljon enemmän huomiota.
Yritin tunkee itteäni muottiin ja olla oikeesti aikuinen, 
vaikkei musta sais sellasta tekemälläkään.

Tänä vuonna aion lopettaa itsesäälin ja itteni rankaisemisen.
Aion yrittää kaikkeni ja hyväksyä häviöt.
Aion muuttaa elintapoja, etten olis aina kipee ja väsyny.
En aio enää antautua ja velloa pahoissa fiiliksissä. 
Ihansama mitä teen, joku siitä kuitenki on tykkäämättä.
(miks se on niin vaikee sisäistää?)
Pääasia on, että ite tykkään siitä mitä teen. Mitä väliä, vaikka ens vuonna nolottais? 
Varmaan jokanen tietää miltä tuntuu, ku huvittaa hävettää omat vaatevalinnat tai urpot möläytykset.

Oon optimistinen ja ootan, että tulevasta vuodesta tulee yhtä hullu ku edellisistä.
Toivottavasti 2016 on myös teille seikkailullinen!